maanantai 28. huhtikuuta 2014

mielen ja kehon huoltoa

Moi ihanaiset! Haluun nyt puhua teille siitä, kuinka tärkeää on oikeasti kuunnella omaa kehoa ja sen toiveita. Mulla on nimittäin lähiaikoina entistä paremmin selkeytynyt se, kuinka kaikki se päättäväisyys ja tahto ei välttämättä riitä, jos kroppa ei ole valmis työskentelemään. Mulla on nyt ollut jotenkin erityisen rankat pari viikkoa, kevätväsymystäkö, enkä ole jaksanut pahemmin tehdä mitään liikunnallista. Tai no olenhan mä, mutta en ihan samalla kaavalla kuin ennen.gg2 gg4 gg1 gg
Väsymys on ollut osa jokaista päivää ja monena päivänä oon esimerkiksi ottanut salikamat töihin mukaan ja ollut tosi päättäväinen sinne menon suhteen, "Tänään todellakin meen salille". Työpäivän päätyttyä oon täysin poikki, mieli saattaa olla maassa ja kroppa tuntuu olevan vielä talvilevolla näin pari kuukautta jatkoajalla. Oon ollut niin poikki, että oon nähnyt fiksummaksi vaihtoehdoksi mennä kotiin lepäämään ja keräämään voimia seuraavaa päivää varten. Vaikka yleensä saan salilta tosi paljon energiaa, nää on vaan olleet sellaisia kertoja, että energia ei vaan yksinkertaisesti riitä.

Noh, vähän huonoa omaatuntoakin siitä on ehditty potemaan, kun tavotteet vähän lipsuu ja näin. Mutta tiedättekö mitä? Mä olen taas löytänyt palavan intohimon juoksemiseen ja metsässä tallusteluun! Se on niin rentouttavaa, mieli lepää joka kerta kun pääsen lenkkipoluille. Se on ollut nyt mun tapa irtautua arjesta, saada kunnon hiki päälle. Täällä meidän lähellä on pururata, jossa on eräs todella korkea ja jyrkkä 'offroad'- mäki. Oon nyt viikon sisällä käynyt siellä kolme kertaa, kerran kävellen ja kaksi kertaa juosten, ja aina kun sinne pääsee, olo on tosi levollinen. Sitä fiilistä ei voi kuvailla. Mieli lepää ja kroppa on rentoutunut. Tää on sitä rentoutumista, just mulle.

Tällä hetkellä ei siis niinkään sali kiinnosta - vaikkakin yritän saada siellä käymisen rytmin taas jollekin tolalle, mutta mä oon tosi iloinen huomatessani, että kun oon löytänyt oikeanlaisen rentoutumistavan, mun kroppa jaksaa ihan eri tavalla. Suosittelen kaikille luonnossa liikkumista - tunkkainen kuntosalin ilma, juoksumatto ja kolisevat painot häviää kuus nolla raittiille ulkoilmalle! IMG_0368

Mitä arjen rentoutumisretriittejä teiltä löytyy? 

3 kommenttia:

  1. Ihana kuulla että joku toinenkin kokee noin :D oon potenut tosi huonoa omaatuntoa kun sali on jäänyt niin vähälle, en tiedä ehkä allergiakauden puhkeaminen on saanut kropan koville mutta olen löytänyt kanssa luonnossa liikkumisen :) läheiset metsät on tulleet tutuiksi kun oon siellä reippaillut :) ja energiaa on löytynyt aivan uudella tavalla :)

    VastaaPoista
  2. kiva postaus, tuli heti inspiraatiota lähteä lenkille!
    blogisi on kivaa luettavaa ja kuvat tosi hienoja, jatka samaan malliin :)

    VastaaPoista
  3. Anonyymi: Oih, sulla sama juttu! Metsissä on ihanaa reippailla, se on niin rauhoittavaa :)

    Anonyymi: Kiitos, ihana kuulla että toimi inspiraation lähteenä! Ihana kuulla, kiitos kovasti <3

    VastaaPoista