maanantai 15. syyskuuta 2014

Reippahasti käypi askeleet

Kävin äsken pitkästä aikaa kunnon juoksulenkillä, ihan älyttömän hyvä fiilis. Mäkitreenejä on tullut tehtyä, mutta pidempikestoiset tasamaatreenit ovat vähentyneet lähiaikoina. Itseasiassa olen laiminlyönyt näitä enemmän tai vähemmän koko kesän ajan. Kesällä 2013 paloin halusta juosta lenkkejä monia kertoja viikossa (välillä piti oikein kamppailla, etten juoksisi liikaa), mutta menneen kesän aikana tehdyt kunnon juoksulenkit pystyn helposti laskemaan yhden tai korkeintaan kahden käden sormilla. Tänä kesänä sali ja kavereiden sekä koirien kanssa tehdyt kävelylenkit oli enemmänkin se 'mun juttu'.
Mutta ai että kun askel kulki hyvin ja nautin taas juoksemisesta! Suosittelen kaikkia lähtemään näillä syysilmoilla juoksulenkeille, itse ainakin huomaan selkeästi kuinka paljon helpompaa se on kesähelteisiin verrattuna. Lähdin katsastamaan uuden asuinalueen lenkkimaastoja ja ilokseni huomasin jopa yhden pururadan, jonne on pakko mennä lenkkeilemään päiväsaikaan (kovin pimeältä näytti näin illalla)! Ilma oli hapekas, aluksi kuuntelin ihanaa chillausmusaa (esim. tätä ja tätä), fiilistelin tyhjiä katuja satunnaisia pyöräilijöitä lukuunottamatta, huomasin iltojen olevan jo yllättävän pimeitä sekä tietysti nautiskelin fiilispohjaisesta juoksemisesta. Ihanaa vaihtelua niille jätemäen porrastreeneille, joissa on tietty päämäärä ja kovat tavoitteet. Niitä en hakenut tänään, ainoastaan hyvää oloa.
Normaalisti juoksen sellaisia 20 minuutin lenkkejä, mutta tällä kertaa olin 19 minuutin jälkeen vielä sen verran voimissani, että päätin lähteä pidempää reittiä lyhyen sijasta. Kiihdytin pikkuhiljaa vauhtia musiikinkin tahdin voimistuessa ja loppuvaiheessa innostuin vetämään muutaman spurtinkin. Ei oo muuten varmaan ikinä tullut samanlaista flow- fiilistä, kun tänään! Spurtteja juostessa ajattelin vaan, että miten ihmeessä pääsen pinkomaan niin lujaa - ennen tuntui jaloista loppuvan voimat kesken. Yhteensä juoksua tuli sellaiset 40 minuuttia, eli lähes puolet enemmän kuin normaalisti. Tänään pystyin menemään vaikka kuinka täysiä, ei sitä tunnetta voi edes selittää! Maailman paras fiilis, kun tuntee voittaneensa itsensä. Huomaan kyllä, että noista porrastreeneistä on ollut hyötyä, askel keventynyt niin paljon entisestä. Huomatkaa, että oon mennyt portaita vaan kaksi kertaa ja silti huomaan kehitystä. Mieletöntä!

Nyt vaan kaikki kävelemään/juoksentelemaan tuonne ulos, vielä ehtii paljon ennen lumien tuloa ja sen jälkeenkin! Jee! Millaisesta treenistä sulle tulee paras fiilis?

(kuvat on sieltä pahamaineiselta jätemäeltä)

4 kommenttia:

  1. Voi kumpa itsekin asuisi vielä jätemäen lähellä! Muistan kuinka kävin siellä muutamia vuosia sitten usein kesäisin ihan vain auringosta nauttimassa ja tietenkin samalla tuli kavuttua portaita tai tietä pitkin ylös. Aikojen saatossa on toki tullut tehtyä siellä myös useita treenejä portaita juoksennellen. Muistan myös "solmineeni" ylä-asteaikoina 18 metriä pitkin voikukkaseppeleen samaisessa paikassa. :)

    Hieno paikka tuo jätemäki! :)

    VastaaPoista
  2. Nanne: Oi vitsi, kuulostaa ihanalta! Mä jopa toivon että asuisin niin lähellä, ettei tarvitsisi autolla mennä mutta tämäkin menettelee :-) Se on kyllä ihan mahti paikka tehdä treenejä.

    VastaaPoista
  3. Mä tykkään kans käydä juoksemas portaita, mutta niissä missä käyn on kylläkin vaan 75 porrasta :-D Niitä tulee kyllä vedettyä aika nopeella vauhdilla, välillä joka toiselle astuen yms. ni tulee kyllä hyvä treeni kun 5-10 kertaa ne vetäsee :-D Salista oon myös nyt innostunu pitkästä aikaa, ostettii uudelle halppissalille poikaystävän kans kortit ja yhessä treenaaminen on vaa niin paljon kivempaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niitä kun ravaa tarpeeksi monta kertaa, niin varmasti saa hyvän treenin aikaseksi!:) Yhdessä reenaaminen on kyllä hauskaa, kivoja treenihetkiä teille molemmille :-)

      Poista