Pärjäänkö tosiaan ilman lihaa?

Tsaukkeli! Ruoka-aiheisten postausten parissa jatketaan taas ja nyt olis vuorossa tähän mun noudattamaan kasvisruokavalioon liittyvää juttua. Muutamat ovat laittaneet kommenttia, että kaipaisivat vähän kokemuksia ja fiiliksiä sen jälkeen kun liha on jätetty pois kuvioista ja nyt alkaa olla hyvä hetki kertoa siitä - pari kuukautta oon nimittäin nyt syönyt tällä tavalla niin osaan jo sanoa mikä toimii ja mikä ei. Vaikkakin musta tuntuu, että jatkuvasti löytää uusia piirteitä niin itsestään kuin ruokavaliostaankin, voidaan kuitenkin tehdä nyt yksi etappi tähän. Kuinka siis pärjään ilman lihaa ja millaiseksi koen tapani syödä?



Yksi isoin kysymys kaikilla varmasti aina on ja tulee olemaan se, kuinka kasvisruokailija saa tarpeeksi proteiinia. Varsinkin kun meikäläinenkin on tällainen aktiivinen tyyppi niin proteiinin saannista täytyy pitää erityisen hyvää huolta. Ymmärrän toki huolen, sillä jos asiaan ei osaa kiinnittää huomiota, voi proteiinin saanti jäädä huomattavasti tarvittua alhaisemmaksi. Tiedän muutamia kasvisruokavaliota kokeilleita, jotka nuorena ja hieman hölmönä lähtivät villitykseen mukaan ja unohtivat tämän tärkeän seikan kokonaan. Siinä sitten kärsittiin heikosta olosta, jatkuvasta nälän tunteesta ja muutenkin huonosta fiiliksestä. Ei hyvä, eihän?

Mistä siis hankin proteiinin?

Suurimmaksi osaksi saan proteiinini pavuista, kananmunista sekä maitotuotteista. Niiden lisäksi syön tofua, kikherneitä, linssejä, pähkinöitä, chian siemeniä yms. Huvittavinta tässä on se, että 80% näistä ovat mulle uusia raaka-aineita, jotka luonnollisesti tuli kuvioihin lihan poisjätön jälkeen. Kananmuna on kuitenkin aina ollut todella hyvä proteiinin lähde ja siksi itselleni on tärkeää olla karsimatta ruoka-aineita liikaa - en voisi ainakaan tällä hetkellä kuvitella pärjääväni täysin ilman eläinperäisiä tuotteita, kuten maitoa, juustoja, kalaa ja kananmunaa. Proteiinin, niin kuin kaiken muunkin ravintoaineen kohdalla, pätee sama sääntö - täytyy syödä tarpeeksi. Kyllä se on huomattu, että annoskoot ovat kasvaneet humasti. Välillä ruokailu on oma urheilusuorituksensa, kun ruoka ei tunnu vähenevän lautaselta ollenkaan, hah! Eli kaiken A ja O on se, että pitää syödä paljon, mutta pitää kuitenkin järjen touhussa mukana. Monipuolisuus on se ykkösjuttu.



Kasvisruokailu avartaa 

Kun olin vielä lihan suurkuluttaja, paistoin kanasuikaleita päivästä toiseen. Aina samantyylinen maustaminen, aina samat lisukkeet. Vähän saatoin varioida, mutta mitäs siinä kanafileillä voi kauheasti leikkiä kun haluaa nopeasti ruokaa? Riisin keittäminen, kanojen paistaminen, uunivihannesten kypsentäminen. Purkkeihin muutamaksi seuraavaksi päiväksi, suitsaitsukkelaan olivat monen päivän ruuat valmiit. Olin suorastaan laiska. Eräänä päivänä vain päätin, että nyt loppuu. Nyt haluan alkaa syömään ruokaa, josta oikeasti nautin. En ollut sitä aiemmin suunnitellut, se vain tuntui oikealta vaihtoehdolta.

Mites nykyään? Musta on tullut huomattavasti kokeilevaisempi keittiössä. Ei ole ollut päivääkään, kun en olisi edes miettinyt uusia ruokia testattavaksi. Useimmiten heitän ruokaan vain monia erilaisia raaka-aineita ja pidän sormet ristissä, että maut sopisivat yhteen. Tiedättekö, ei ole vielä kertaakaan ollut pahan makuista! Olen tullut niin paljon kokeilevaisemmaksi, että tulen siitä iloiseksi. Kuinka olenkaan voinut olla niin rajoittunut ruuanlaittaja? Ruoka on niin monipuolista ja jopa yksinkertaisista raaka-aineista voi tehdä vaikka ja mitä. Ei voi sanoa muuta kuin että onneksi havahduin sentään tässä vaiheessa.

Yksi iso plussa tässä on ollut se, että kun tietyt asiat ovat jääneet pois, niin puolestaan joku on lisääntynyt. Ennen olin äärettömän huono syömään kalaa, vaikka olenkin aina rakastanut kalaruokia. Jotenkin se on aina vain jäänyt, koska noh, Lidlistä on nopeampaa hakea kanapaketti kuin lähteä Prismaan varta vasten hakemaan kunnon kalaa tiskistä. Tiedä häntä, mutta näin kävi ja söin todella harvoin kalaa. Nyt oon puolestaan syönyt kalaakin useammin ja oon tosi iloinen siitä. Kalasta kun saa paljon hyviä rasvoja ja sitähän suositellaankin syömään useasti viikossa. Eli taas yksi iso hyöty löydetty!


Mulla on ollut niin hyvä olo. Ei sitä voi selittää sen tarkemmin. Olen tullut paljon tietoisemmaksi siitä, mitä mun kannattaa syödä ja mitä ei. Entistä enemmän olen alkanut arvostamaan sokerittomia herkkuja, kuten raakakakkuja, raakasuklaata ja muita vastaavia 'leivonnaisia', enkä enää kaipaa niitä perinteisiä Kinder Buenoja ja Fazerin sinisiä. En voi kuitenkaan painottaa sitä, että kohtuus kaikessa on hyvä muistaa ja myös mun tekee välillä mieli ihan perinteisiä irtokarkkeja, vaikkakin harvemmin kuin ennen. Jotenkin sitä vaan alkaa arvostamaan kokonaisvaltaista hyvää oloa, eikä halua enää syödä mitään mistä tulisi huono olo. Nykyään mulla tulee jo tavallisista ruuista, joihin on esimerkiksi lisätty kermaa, enemmän tai vähemmän vatsanväänteitä. Koska mun kroppa ei ole enää tottunut sellaiseen! Siksi suosin mahdollisimman puhtaita raaka-aineita ja haluan tehdä ruokani itse valmisruokien sijasta, koska en voi koskaan tarkalleen tietää mitä ne sisältävät.

Haluan painottaa, että tämä on mun tapa syödä, mun kokemukset ja mun mielipiteet. Muistakaa, että ruokavalioita on erilaisia ja sehän siinä parasta onkin - jokainen voi räätälöidä itselleen haluamansa kaltaisen paketin, jossa on itsensä hyvä olla ja elää. Kokeilemalla se vain selviää! Suosittelen teitäkin lämpimästi edes antamaan mahdollisuuden kasvispainotteisemmalle ruokavaliolle - ei tarvitse jättää lihaa kokonaan pois, vaan kokeilkaa edes muutaman kerran viikossa. Ehkä huomaatte olonne paranevan, tai sitten ette huomaa mitään eroa. Ehkä haluatte jatkaa sillä linjalla tai ehkäpä se lihapainotteinen ruokavalio on just sulle paras. Ei voi tietää, ennen kuin antaa uusille jutuille mahdollisuuden!

Tässä nyt vähän fiiliksiä, toivottavasti tykkäsitte lukea. Mielelläni kuulen myös teidän mielipiteitä/kokemuksia aiheeseen liittyen! Aiiivan ihanaa loppuviikkoa kaikille, nauttikaa syksystä :-)