torstai 12. marraskuuta 2015

Kun mitään ei kuulu

"Mitä kuuluu?" On aika yleinen kysymys.

Mun mielestä siihen on aika usein vaikea vastata, koska normaali elämä. Noo mitäs tässä, töitä, koulua, treeniä. Kavereitakin nään joskus. No mutta hei mites sulla elämä siellä ulkomailla? * kaveri selittää 5 tuntia* Oorrait, kuulostaa kivalta! *Manaa omaa tylsää arkeaan*.  Miksi mulle kuuluu niin tylsää?
_MG_7761
_MG_7758 Välillä tuntuu, ettei omassa elämässä tapahdu yhtään mitään jännittävää. Välillä ne muiden elämät tuntuu paljon houkuttelevimmilta ja sisältöä pursuavilta. Sosiaalinen mediakaan (josta oon hiljattain ottanut hieman etäisyyttä) ei auta tähän ongelmaan sitten yhtään.. On kuitenkin totta, että useimmiten se normaali arki on kuitenkin sitä parasta arkea. Salilla käyminen, ystävien näkeminen, perheen tuoma lämpö, kotiruoka, aikainen nukkumaanmeno, rauhalliset aamut, ne on mun mielestä parhaita. Ja niin kuin isoäitini sanoo, on ihan hyvä ettei kuulu mitään ihmeellistä, se kertoo tasapainoisesta arjesta.

Onhan se sanomattakin selvää, että liian hektinen arki ja sen tuomat haasteet uuvuttaa ihmisen alta aikayksikön - nimimerkillä kokemusta on. Ja paljon. Ja se ei oo kyllä yhtään mun juttu! Mä nautin rauhallisuudesta ja tekemättömyydestä, vaikkakin pidemmän päälle se käy jo hermoille. _MG_7763
Mä aloin pohtimaan tätä aihetta nyt, kun reissun jälkeen mun arki on ollut tosi tavanomaista - herään aamulla kouluun, olen siellä muutaman tunnin, tulen kotiin, siivoan tai katson telkkaria, käyn töissä piipahtamassa, näen perhettä, vaihdan kuulumisia poikaystävän kanssa.. Mitään ihmeellistä en ole ehtinyt tekemään ja se on ollut vähän kummallista. Yleensä mulla liikenee edes vähän aikaa esim. valokuvaamiselle, joka etenkin nyt kutkuttais kun sain hankittua sen uuden kameran. Pieni flunssanpoikanen tekee mut vähän kärttyisäksi, kun en kuntosalillekaan ehdi. Eli kaikki on vedetty aika minimiin ja tällä hetkellä mietin että uskallanko lähteä edes kävelylenkille, ettei tukkoinen olo pahene.
_MG_7746
Tällä hetkellä mä myös odottelen vastausta muutamasta paikasta, joihin oon hakenut työharjoitteluun kevääksi. Sekin on yksi iso projekti mikä mun pitäisi tässä mahdollisimman pian aloittaa, nimittäin järjestelmällinen hakemusten lähettäminen. Jotenkin se on vaan niin iso kynnys aloittaa, kun en tarkalleen tiedä mihin haluaisin hakea. Tällä viikolla pitäisi kuulua yhdestä paikasta ja toivon tosiaan pääseväni sinne edes haastatteluun. Oon nimittäin suunnitellut mun kevään siten, etten ota paria verkkokurssia lukuunottamatta muita velvotteita kuin tuon harjoittelun, että saisin sen hoidettua pois alta. Phuuh. 

Mä leivoin päivällä vegaanikorvapuusteja ja olen pitkästä aikaa koukuttunut erään kirjankin lukemiseen. Ehkä sanomattakin selvää, kuinka tämä ilta tästä etenee?

Mitä teille kuuluu? 

6 kommenttia:

  1. Apua miten nättejä kuvia!! Oot ihan hirmukaunis näissä (tietty muutenkin!) ja en vaan tajua noita sun hiuksia :O Niin ihanan pitkät ja paksut! Ja oon sun kans samaa mieltä, vaikka kirjaimellisesti kaikki aika menee koulussa ja töissä, niin mä vaan rakastan normaalia arkee :D Tietysti lomat ja reissut on ihania ja niitä kaipaa tietyin väliajoin ja onhan se ihanaa nähdä maailmaa, mutta loppujenlopuks arvostan eniten omaa kotia ja läheisiä :)<3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kovasti ihana :) Pitkissä hiuksissa on kans omat murheensa, heh! Ja niinhän se on, harvemmin osaa arvostaa omaa arkeaan ennen kuin joutuu olemaan siitä erossa pidemmän aikaa :)

      Poista
  2. Hei tää oli oikeestaan kivan herättelevää tekstiä. Itse ehkä sorrun siihen ihmettelyyn et no mitä mulle oikeestaan kuuluu, ei mitään. Oikeastaan oon elämässäni kuitenkin varsin onnellinen ja tyytyväinen nykyiseen. Ja kun on niitä arjesta poikkeavia juttuja tuloss niin on jotain mitä odottaa. :)
    Ja kiva kuulla sun kuulumisia, täälläkin arki rullaa. On kokeiltu hyviä syysreseptejä ja nautittu kauniista säästä useampana päivänä. Olen myös työharjoittelussa ja nauttinut siitä valtavasti, joten kiitos hyvää kuuluu! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että teksti herättää ajatuksia! Mäkin oon kyllä tyytyväinen, vaikka välillä tuntuu että kaipais vähän enemmän äksöniä. Kiva kuulla, että sullakin arki tullaa, tsemppiä sun työharjotteluun ja kiva kuulla että nautit siitä:) Tuuhan kertoo mitä reseptejä oot kokeillu, pistä hyvä kiertämään ;-)

      Poista
  3. Mul on kans tullu toi hiton tylsyys vastaan.. oon koittanu piristää itteeni ajatuksella, että kohta on joulu, uusvuos, lomamatka, kissanristiäijisiä tupareita, synttäreitä tai mitä pieniä asia oonkaan kalenteriin merkinny.. toinen on se että ajattelen sen johtuvan tästä hiton pimeydestä ja yleisestä syysmasennuksesta, ja eiköhän se sieltä taas keväällä pirtene :D ihania ja upeita kuvia nämä!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo kaipa se vaan täytyy hyväksyä, että syysmasennus tekee tuloaan.. Täytyy vaan koittaa taistella sitä vastaan kaikin keinoin! Pikkuhiljaa.. Onneks sullakin on nyt joku reissu mitä odottaa :-) Kiitos kovasti!

      Poista