tiistai 22. maaliskuuta 2016

Seka- ja kasvissyöjän yhteiselo?

Moi, mulle tulee aina aika-ajoin kysymyksiä meidän parisuhteen yhteisiin ruokailuihin liittyen. Pääkysymys on yleensä ollut se, että syödäänkö samoja vai eri ruokia. On myös mietitty, onko mun hankalaa elää samassa taloudessa lihansyöjän kanssa, entäs sitten kauppareissut, miten jaotellaan ruokakulut? Ajattelin nyt avata asiaa vähän, että mitä me nyt sitten oikein syödään.

No, ainakin Nutellaa ja vohveleita hihihi.
_MG_5132 Lähdetään vaikka nyt siitä, että asia on paljon luultua yksinkertaisempi. Ainakaan meillä ei ole missään vaiheessa ollut mitään kummempia kikkailuja asian suhteen, vaan ollaan aika luonnollisesti päästy jyvälle tästä uudehkosta rytmistä. Mä teen itselleni omat kasvissafkat ja herra tekee itselleen omat, piste. Silloin kun aloin pikkuhiljaa jättäytymään lihansyönnistä, olihan se vähän outoa kun aina piti olla valmistamassa safkoja omin kätösin, kun ennen kotona saattoi olla valmiina riisit ja kanakastikkeet. Nykyään jos mä en ole ehtinyt tehdä ruokaa, sitä ei myöskään ole. Mutta tähänkin totuttiin tosi nopeasti, enkä ole toiselta osapuoleltakaan mitään valitteluja kuullut.

Meillä on muutenkin todella erilaiset vuorokausirytmit. Mä syön yleensä vaan yhden aterian päivässä kotona ja viikonloppuisinkin herätään niin eri aikoihin, että mä saatan valmistaa lounasta kun herra vasta kömpii sängystä ylös. Näin ollen meillä ei ole edes liiemmin aikaa istua yhdessä ruokapöydän ääreen ja meille sopii vallan mainiosti se, että molemmat syö mitä huvittaa ja milloin huvittaa. Tottakai se on vähän tylsää, että niin vähän syödään keskenämme, mutta silloin kun sellainen hetki siunaantuu, osaa siitä nauttia ihan eri tavalla.
_MG_5127 Usein jos tehdään yhdessä ruokaa tehdään esimerkiksi uunikalaa tai sellaista pastaa, johon voi itse halutessaan lisätä jotain lihapitoista sekaan. Muutenkin on todella paljon erilaisia ruokia, joita voi fiksailla molempien mieltymysten mukaiseksi. Voi tehdä esimerkiksi ison satsin uunijuureksia ja molemmille siihen kylkeen sitten haluamansa proteiinit. Ja tietenkin voi tehdä yhteisiä kasvisruokia, jos molemmat niistä tykkää. Meillä kuitenkin asuu yksi ronkeli, joka ei yleensä ole mun kasvissafkoista innostunut.. Ehkä mä vielä joskus saan herran mukaan kasvispainotteisempaan ruokavalioon, ainakin toivoa saa! _MG_5123 Kaupassa käynnistä sen verran, että mielestäni me saadaan aika fifty-fifty ostettua omat ruokamme aikalailla samalla rahamäärällä. Meillä on käytössä yhteinen ruokatili, johon molemmilla on oma kortti, on muuten super kätevä juttu se. Ostetaan yhteiseksi aina sellaisia perusjuttuja - kahvia, hedelmiä, vihanneksia, kananmunaa ym. ja sitten molemmille aina joko kanaa tai papuja ja niin edelleen. Toisella menee enemmän rahaa kanapaketteihin, kun taas toisen käyttämä maito on hieman kalliimpaa kuin normaali versio, toinen ostaa enemmän vihanneksia, jotka maksaa about saman verran kuin paketti kanaa paria päivää kohden ja niin edelleen. En koe tarpeelliseksi laskea kaikkea prikulleen oikein tai miettiä liikaa ruokakustannuksia, sillä ne nyt vaan menee niin kuin menee. Mun mielestä saadaan pääosin aina suhteutettua ruokaostokset tasapuolisesti molempien lompakkoja ajatellen._MG_5129 Mun mielestä tämä järjestely on opinut meille tosi hyvin. Kyllähän se välillä ketuttaa, että aina pitää olla vääntämässä omia safkoja, kun olisi välillä vaan niin helppoa vetästä jauhelihakastikkeet suoraan hellalta naamariin. Mutta se vaan on sen hinta kun haluaa syödä tietynlaista ruokaa. Ja sehän on täysin oma päätös jonka seuraukset vaan täytyy hyväksyä. Loppupeleissä nämä miinuspuolet on kuitenkin niin pieniä verrattuna kasvisruokailun hyötyihin, ettei niitä tule edes usein mietittyä.

Löytyykö teiltä kokemusta samaisesta aiheesta? Kuulisin mielelläni teidänkin kokemuksia ja ajatuksia :)

Ps. Täällä voi vielä heittää kysymyksiä joita tulee mieleen! Vastaan kysymyksiin ihan lähipäivinä :)

18 kommenttia:

  1. Ei varmaan ole alkuun ollut helppoa! Meilläkin syödään lihaa, jota itse en syö ja alkuun se aiheutti melkoista inhotusta. Mutta ajan kuluessa sitä on tajunnut että jokainen on oikeutettu syömään just sitä mitä haluaa. Ja eihän sitä tiedä jos sunkin toinen puolisko vielä tulevaisuudessa edes vähentää lihansyöntiä ;)

    VastaaPoista
  2. Niin raikkaita kuvia!

    Auringonsäteitä viikkoosi!

    -Isla

    Tsekkaapas kirjoitukseni pahan puhumisesta selän takana, mikäli ehdit!
    http://islakahdenkesken.blogspot.fi/2016/03/pahan-puhuminen.html

    VastaaPoista
  3. Mekin pohdittiin tätä dilemmaa paljon ennen kuin muutettiin yhteen, mutta huomattiinkin sit yllättäen että ruoka-asiat meneekin aikalailla omalla painollaan. Asiaa auttaa tietty se, että mä syön kalaa ja äyriäisiä, sekä joskus harvoin kanaa, niin vielä on ruokia mitä voidaan yhdessä tehdä aika paljonkin! Me tasataan aikalailla ruokakulut puoliksi, mutta sillä menttaliteetillä ettei se nyt oo niin justiinsa kuka syö nää kasvikset jne. Ruoka on silloin parasta, kun siitä ei ota turhaa stressiä! Voi olla että tilanteessa jossa toinen on ehdoton vegaani esimekriksi, on sit isommat ongelmat, mut eiköhän nekin saa keskustelemalla ja kokeilemalla sumplittua :----P Mä oon onneksi onnistunut ujuttamaan jotain kasvisjuttuja miehenkin ruokavalioon ja mä pyrin aktiivisesti siihen että viikossa ois yksi kokonaan kasvisruokapäivä meillä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo no meilläki on paljon helmpompaa kun syön just juustoa, syödään yhdessä kalaa ja välillä äyriäisiä, en kuole jos syödään jotain perus kermapohjasta ja silleen. Mutta kyllähän nää kaikki saa sumplittua, niin kuin säkin sanoit! Se on vaan asenteesta kiinni. Toi kasvisruokapäivä on kyl hyvä! Mäki voisin ujuttaa sellaisen meille mikäli sikäli joskus on sellainen elämäntilanne että meillä olis samanlaiset ruokarytmit :-D heh.

      Poista
  4. Täällä myös yksi kasvissyöjä+lihansyöjä talous. Itse en syö mitään lihaa, kananmunia ja maito-juttujakaan en omasta aloitteesta juurikaan tee. Mutta hyvin on ruokapolitiikka toiminut. Poikaystävä hyvin tykkää syyä onneks myös kasvisruokaa, joten ei aina tarvi kahta ruokaa tehä. Muutoin juurikin omat proteinit, mutta yhteiset hiilarit. :) Ulkopuolisen korvaan varmasti kuullostaa ja alkuun tuntuukin vaikealta miettiä miten tehään, mutta meillä homma toimi alusta asti eikä ole tarvinnu miettiä asiaa sen enempää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta teillähän kuulostaa menevän hyvin, jos mies syö myös kasvisruokaa! Ja nimenomaan helppoa on, jos tekee yhteiset hiilarit ja molemmille omat proteiinit siihen kylkeen. :)

      Poista
  5. Kun jätin lihan pois, niin meillä vaan lähinnä jatkettiin yhessä samojen ruokien tekoja, ja sit jos poikaystävä haluaa niin tekee sit itelleen jotain lihaa. Aika harvoin kuitenkaan tekee, lähinnä jos tekee yksin ruokaa. Eli super iisisti kyllä on onnistunu.. Meillä ei oo kyllä yhteistä ruokatiliä, mut jos käydään yhessä kaupassa, maksetaan suunnilleen puoliks, ja joskus vaan toinen käy, mut seki tasaantuu kun molemmat käy välil yksin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvältä sielläkin päässä, hieman kateellisena täällä luen teidän kokemuksia kun mies syö samaa ruokaa teidän kanssanne heh.. Meillä tapahtu ruokaostokset ennen samaan tyyliin kun teillä, mutta monesti meni sekaisin että kumpi on ostanut ja paljollako on ostanut yms, niin tää yhteinen tili on ollut kyllä todella kätevä siihen ja kaikkiin muihinkin yhteiseen hankintoihin. :)

      Poista
  6. Täällä on sama juttu. Poikaystävä on sellanen perus makkaroita palvova mies, ja itse en syö punaista lihaa/kanaa/käytä juurikaan maitotuotteita enää. Aluks kans ärsytti tosi paljon ajatus siitä, että aina pitää väkertää omat safkat itse, mutta aika nopeesti siihenkin sitten tottu :-) Poikaystävä tykkäis kyllä kasvisruuista, ongelmana on vaan se, ettei hän omasta mielestään osaa valmistaa sellasia ilman mun valvontaa, saatikka edes täyty kasvisruoasta. Sen takia molemmilla on aikalailla omat ruokansa! Hauskaa on ollu huomata, kuinka usein toinen kuolaa mun värikkäitä ruoka-annoksia ja pyytää maistiaisia, vaikka aluks kailotti kuinka kasvisruoka ei maistu miltään ja on ihan turhaa hifistelyä :-D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo nimenomaan! Mut kiva kuulla että on toiminu kuitenki vaikka aluksi saattoi tuntua haastavalta :-)

      Poista
  7. Kuka teillä on se kasvissyöjä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en syö punaista lihaa enkä kanaa :)

      Poista
    2. Hah! Joo, ei oo kala eikä äyriäiset kasviksia. Ei oo muuten maito eikä kanan menkatkaan jos tarkkoja ollaan...

      Poista
    3. Hah, tottahan tuo. Mutta varmasti kaikille tekstiä lukeville käy ilmi että joitain eläinperäisiä tuotteita syön ;-)

      Poista
  8. Minä en syö mitään eläinperäistä, enkä muutenkaan käytä. Samaa teollisuuttahan ne on kaikki ja maitoteollisuus on jopa julmempaa kuin lihateollisuus. Olin yli kymmenen vuotta lakto-ovo kasvissyöjä, ennen kuin kohtasin tämän dokumentin: https://www.youtube.com/watch?v=PB_ZMiYy_OQ. Suosittelen. Se oli hirveää katsottavaa, mutta ainoa asia, jota kaduin oli se, etten ollut nähnyt tätä totuutta aiemmin. Olin luullut, että teen kasvissyöjänä parempia valintoja, etten osallistu eläinten julmaan kohteluun. Niin olin luullut, mutta todellisuus oli toinen. Oli vain yksi vaihtoehto: ottaa itseään niskasta kiinni ja kieltäytyä tukemasta julmuutta täysin. Suosittelen inspiraatioksi Venla Savikujan blogia!
    Yksi asia, minkä sain vasta tietää oli, että Suomessa käytännössä kaikki naudan liha tulee maidon sivutuotteena, eli enemmän vaikuttaisi maitotuotteiden käytön lopettaminen kuin lihan. http://yle.fi/uutiset/suomalainen_naudanliha_tulee_maidontuotannon_vuoksi_syntyvista_vasikoista/8170416

    Mutta pointtini oli, että minä sanoin vaan poikaystävälleni, että minun keittiööni ei ruumiita tai niiden eritteitä tule. Hän rakasti minua enemmän kuin niitä ja on nykyään lähes vegaani. Tarjottuna kyllä syö mitä vaan, mutta ei itse osta. Eikä asuta edes yhdessä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa, hyviä pointteja. Olen tietoinen tästä maitoteollisuuden kurjuudesta, enkä haluakaan sitä liiemmin tukea. Pikkuhiljaa olen vähentänyt kaikkien maitotuotteiden käyttämistä, enää jäljellä on juusto jota syön silloin tällöin. Venlan blogia olenkin silloin tällöin lukenut, hänellä on hyviä postauksia aiheesta!

      Mä en ole halunnut rajoittaa kenenkään muun syömisiä, sillä olen sitä mieltä että jokaisella on oikeus päättää mitä suuhunsa laittaa. Ja siksi meidän keittiössäkin kokkaillaan monenmoista erilaista ruokaa :)

      Poista
    2. Mun mielestä se on jo hyvä askel että jättää punaisen lihan pois. Se on ympäristön ja eläinten olojen vuoks kuitenkin se mekittävin ongelma. Joillekin maidon+munien jättäminen ei vain ole mahdollista (nimim laihduin ja ahdistuin aivan hirveästi kun olin liian tiukka), mutta kun ostaa luomua/vapaanelukan tuotteita on sekin jo parempi, :)

      Poista
  9. Meillä on mennyt niin että pääosin ollaan tehty yhteisiä kasvisruokia (poikaystävä on siis sekasyöjä ja minä samanmoinen pescovege kuin sä) ja aina kausittain huomaamme miten mies ei olekaan tullut tehneeksi itselleen mitään lihapitoista pitkää aikaan ja se on ihan fine ja tapahtuu itsestään sen kummemmin tekemättä mitään valintoja. Sitten taas välillä hän tekee kastikkeita joista minä noukin lihapalat pois omalta lautaselta (en ole niin nuuka että ruokani ei saisi olla missään kosketuksissa lihaan, kunhan en vain sitä itse suussani pureskele ja niele) ja välillä taas saan keksiä ihan itse oman lisukkeeni kun soveltamisvaraa ei ole. Sulassa sovussa kulkevat nämä kaikki ratkaisut eikä erilaiset ruokavaliomme ole koskaan näiden kuuden vuoden aikana tuntuneet ongelmalta :)

    VastaaPoista