Maanantai. Mmmm, miltä se sana tuntuu tänään?
Se tuntuu peltikattoon ropisevalta sateelta, Spotifyn viikon uutuudet -listalta, kahdelta isolta mukilliselta tummapaahtoista kahvia normaaliin maitoon laimennettuna, ensimmäisen kynttilän sytyttämiseltä sitten talvikuukausien, paljaiden, viileiden jalkojen hakeutumista tuolilla lepäävän lämpimän ja karvaisen taljan suojiin sekä olemattomilta velvollisuuksilta.
Viimeiset puoli vuotta tähän aikaan päivästä ja viikosta olen jo rupatellut Metro-lehteä jakavan heppulin kanssa, matkustanut bussilla duuniin ja kerääntynyt viikon ensimmäiselle aamupalaverille koko henkilökunnan kera. Miettinyt päivän velvollisuuksia, jutellut viikonlopun kuulumiset työkavereiden kanssa ja käynnistellyt viikkoa rentouttavan viikonlopun jäljiltä. Mutta en tänään.
Tänään olen herännyt ilman herätyskelloa vanhan tottumuksen mukaisesti seitsemän pintaan, selannut puhelinta sängyssä ainakin 15 minuuttia, kävellyt pimeään keittiöön ja napsauttanut kahvinkeittimen päälle, blendannut smoothieta (sitä samaa mitä töissäkin tekisin) ja istunut tietokoneelle aamupalan kera. Ai mitä, onko nyt maanantai?
Tänään musta tuntuu ensimmäistä kertaa siltä, että syksy on tullut. Mulla on ollut harvinaisen pitkän oloinen kesä, joka on alkanut jo toukokuun puolella Espanjan visiitillä, jonka jälkeen siihen on kuulunut kuukauden kesäloma ja Kroatian lämmössä nautiskelua. Niiden lisäksi se on sisältänyt monen monta hauskaa iltaa ystävien kanssa, pikkutunneille valvomista, ihania brunsseja, yhdet (1!!) festarit, valokuvauskeikkoja, parvekkeella loikoilua, täyttä tekemättömyyttä ja tylsistymistä, Netflixiä ja jonkun verran myös treenejä sekä voittajafiilistä. Pakko sanoa, että kulunut kesä on ollut paras aikoihin, vaikka se kaikessa yksinkertaisuudessaan onkin ollut omalla tavallaan myös iisein.
Alkavan syksyn kuniaksi valitsin nämä valokuvat Kroatian reissulta - näihin kiteytyy se nautinto, huolettomuus, aurinko ja onni, jotka seurasivat mua koko kesän ajan. Tulevalle viikonlopulle on onneksi vielä luvassa hauskaa ohjelmaa - pieni maisemanvaihdos sekä pienet festarit hyvässä seurassa. Eli ihan vielä en pistä kesää pakettiin, vaikka tuo ilma niin kovasti sitä haluaisikin viestiä.
Mutta nyt mä oikeasti nautin tästä - tekemättömyydestä, sateen ropinasta ja kynttilänvalosta.
Oikein ihanaa viikoa jokaiselle <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti