keskiviikko 28. joulukuuta 2016

Kun "sitten joskus" on jo toteutettu unelma

"Onko sulla jossakin jo olemassa oleva postaus että miten hoidit kaikki käytännön asiat reissua varten yms muita reissuun liittyviä juttuja, kuten mistä löytyi uskallus lähteä?:) Itelläni on haaveissa lähteä myös vähän katsomaan maailmaa, mutta jotenkin se tuntuu vain kaukaiselta haaveelta."

Sain eräänä päivänä tällaisen kommentin ja ajattelin nyt ihan oman postauksen muodossa perehtyä aiheeseen (tai ainakin sitä hieman sivuuttaen :-D). 
Haluan aloittaa ensin siitä, että reissuun lähteminen oli ollut mulle jo monen vuoden ajan kaukainen haave. Ajattelin aina, että joskus sitten kun sitä ja tätä ja tota. Joskus kun on vähän enemmän rahaa ja joskus kun on oikea aika lähteä ja pla pla pla. En koskaan ajatellut, että mä oikeasti voisin lähteä reissuun ihan milloin vain päätän niin, vaan pidin sitä visusti haavekopan lukitussa kaapissa. Sitten joskus.
Tämän vuoden alussa se taas iski - matkakuume. Ei sellainen matkakuume, että olisi vaan kiva päästä johonkin ja olispa lämmin ja hiekka vois vähän kutitella varpaita. Se oli sellainen matkakuume, joka tunkeutui luihin ja ytimiin asti samaan aikaan, kun edes ajattelin asioita joita haluaisin päästä kokemaan. Paratiisirannoilla makoilu, uusien ihmisten tapaaminen ja mielenkiintoiset keskustelut, valokuvaaminen kauneimmissa puitteissa, eksyminen ja uusien paikkojen löytäminen.. Tämä kaikki loi muhun jo pelkän ajatuksen tasolla niin voimakkaita tunteita, että aloin miettimään reissuun lähtemistä jo ihan konkreettisemmalla tasolla. Mietin jälleen kerran muiden reissukuvia ihastellessani, että miksi ihmeessä mä en taaskaan ole missään?!

Minne, kenen kanssa ja milloin lähtisin? Aluksi halusin Australiaan, niin kuin monena aiempanakin vuonna, mutta jätin sen ajatuksen taka-alalle ja aloin miettiä edullisempia vaihtoehtoja. En ollut koskaan oikeastaan innostunut Thaimaasta sen kummemmin, sillä ainoa mielikuvani siitä oli Pattayan turistirannat suomalaisten ympäröimänä. Olin kuitenkin kuullut monelta ystävältä sen olevan paljon muutakin kuin turisteja vyölaukkuineen ja aloin vakuuttua siitä matkakohteena. Aluksi tuli Thaimaa, sitten tuli Bali. Balille mä halusin, mä halusin sinne niin kovasti. Halusin sinne niin kauan, kunnes kuulin että siellä on joulukuussa pahin sadekausi. Joulukuu kun oli ainoa vaihtehto reissun toteuttamiselle, Bali sai jäädä. 
Tässä vaiheessa elettiin elokuuta ja tuli piste, jossa mä olin valmis lähtemään minne vain, kunhan pääsisin lämpimään joulukuussa. Thaimaan saaret vakuutti matkakohteena ja tänne matkustaminen on vielä suhteellisen edullistakin, ainakin jos osaa valita päivät oikein. Matkakohde varmistui ja sitten puuttui enää seura. En edes jaksa selittää tätä koko kuviota mikä jouduttiin käymään läpi ennen lopullisen matkaseuran muodostumista. Sanon sen, että yhdessä vaiheessa mä olin jo valmis lähtemään yksin, sillä en meinannut saada matkaseuraa kirveelläkään. Ymmärtäähän sen, ettei kuukauden lomalle lähdetä ihan tuosta vain sormia napsauttamalla. Mulla sattuu olemaan koulusta todella pitkä joululoma ja sen takia pidempi reissu oli tälle neidille mahdollinen juuri joulukuussa. 

(Jotta koko postaus ei menisi pelkkien vastoinkäymisten jauhamiseen, sanon tähän väliin, että mulla tuli itkupotkuraivarit kun kuultiin meidän muuttopakosta ja olin ihan varma ettei mulla ole varaa lähteä yhtään mihinkään hiton matkalle ja oon koko talven pimeässä ja loskaisessa Suomessa ja shitshitshitshit)

Sitten oli aika asennoitua seuraavanlaisesti: Mä lähden. Mä lähden, vaikkei mulla olisi miljoonaa euroa rahaa. Mä löydän reissukumppanin ja meillä tulee upea reissu. Mä järjestän asiat niin, että tää kaikki on mahdollista. Mä olin tosi epätoivoinen, mutta päätin, että kaikki onnistuu kyllä. 

Ja koska mä käänsin asennevaihteen hitokseen ylöspäin, täällä mä olen, ihan oikeasti paratiisissa paljasjalkaista elämää viettäen. 
Long story short: Löysin reissukumppanin, ihan parhaan sellaisen. Ostettiin lennot eräänä pimeänä syyskuisena iltana ja siitä se sitten alkoi, reissun suunnittelu. Samalla hetkellä mua alkoi jännittää aika paljon, sillä mä olen aina ollut todella mukavuudenhaluinen matkustaja. Euroopan kaupunkilomia tyylikkäissä hotelleissa muutaman päivän ajan, silleen suit sait sukkelaan. Mitäs nyt, kun aiotaan lähteä reissuun melkein kuukaudeksi ilman suunniteltuja majoituksia tai suunnitelmia ylipäätään, ihan vieraaseen kulttuuriin ja niin niin kauaksi pois kotoa? Ajatus hirvitti, mutta samalla innosti ihan super paljon. 

Millä kaavalla meidän reissu on sitten edennyt? Meillä on ollut valmiina ainoastaan ensimmäiset ja viimeiset majoitukset ja niiden lisäksi olemme varailleet uusia majoituksia täysin fiiliksen mukaan. Ollaan välillä ihan päivän varoitusajalla etsitty itsellemme uutta yösijaa seuraavaksi yöksi ja aina olemme löytäneet jotain mukavia hotellihuoneita/bungaloweja. Olemme menneet täysin fiiliksen mukaan, emmekä ole tehneet mitään suunnitelmia puolta päivää pidemmälle. Tämä suunnittelemattomuus on tehnyt tosi hyvää meille molemmille! Reissun budjetista voin kertoa myöhemmin omassa postauksessaan :)
Käytännön asiat lyhyesti:

Rokotukset tulee hoitaa hyvissä ajoin ennen matkaa, mielellään heti kun tieto matkasta on vahvistunut. Terveyskeskusestasi saat ajankohtaisinta tietoa tarvitsemistasi rokotteista! Budjettia kannattaa laskea etukäteen, ettei tule pula matkan päällä. Paljonko haluat käyttää rahaa majoituksiin? Entä juhlimiseen, ruokailuun, shoppailuun, hemmotteluun? Kaikkien rahankäyttö on hyvin erilaista ja esimerkiksi allekirjoittanut säästää sievoiset summat siinä, ettei käy juhlimassa reissun päällä ollessa. Jotkut tykkää juhlia ja jotkut tykkää panostaa herkulliseen ruokaan. Jotkut tykkää asua hienosti hotellissa, jotkut tykkää varata asunnon ja tehdä siellä ruuat itse. 

Mieti mikä on juuri sun tapa matkustaa ja rakenna raamit sen ympärille. Mua ei haittaa majailla alkeellisemmissa majoituksissa, mutta olen erittäin tarkka turvallisuudesta sekä puhtaudesta. Näiden seikkojen perusteella ollaan löydetty meille mukavat majoitukset, joissa on ollut turvallista nukkua ja säilyttää tavaroita. Ollaan löydetty hyviä diilejä viime tipassa ja välillä ollaan majailtu menomeininkien ulkopuolella, mikä tarkoittaa edullisempia hintoja asumisen suhteen. 

Mulla tulee käytännön asioista mielee ainoastaan se, että osaa pakata tarpeeksi vähän tavaraa mukaan (mä en osannut). Ensi kerralla sitten vähän paremmin :-D Budjettipostauksessa tulee lisää käytännön asioista, sillä kaikki aiheeseen keksimäni pointit liittyy jollain tapaa rahan säästämiseen/käyttämiseen. 
Jos tästä pitäisi nyt tiivistetysti sanoa jotain, haluan sanoa seuraavaa: 

Jos sulla on haave lähteä maailmalle, sun täytyy tehdä se. Kukaan muu ei tule tekemään sitä sun puolesta. Jos haave tuntuu liian kaukaiselta esimerkiksi rahallisen tilanteen takia, älä luovuta. Päätä jokin deadline ja rupea rahansäästöhommiin. Pistä asioita tärkeysjärjestykseen - jos haluat oikeasti kerryttää matkakassaa, voivat ulkona syömiset sekä turhat shoppailut jättää pannaan pidemmäksikin aikaa. Älä jämähdä samaan ajattelutapaan kuin mä, eli sitten joskus. Sitten joskus ei välttämättä koskaan koita, mikäli et tee ensimmäistä askelta reissun toteutumisen suhteen. 

Onko Suomessa joku rakas henkilö, jonka joudut jättämään hetkeksi yksin matkasi ajaksi? Kyllä te pärjäätte hetken ilman toisianne. Aito rakkaus odottaa, ei rajoita unelmia. Elämä on tässä ja nyt, ja siitä tulee nauttia kun siihen on vielä mahdollisuus. "You only live once" on ärsyttävän kliseinen, mutta tosi sanonta. Jos sulla ei ole oikeasti mitään estettä lähdölle, mä toivon sydämeni pohjasta että sä ostat liput ja lähdet. Sä tulet katumaan ainoastaan sitä, ettet uskaltanut lähteä yhtään aiemmin. 

Haleja! Kysykää mikäli jotain jäi vielä epäselväksi, mä oon ihan varmasti unohtanut kertoa jostain asiasta. Ootteko te lähdössä reissuun vielä tämän talven aikana? Kertokaa minne ja milloin, olisi ihana tietää <3 

15 kommenttia:

  1. Tämä oli kyllä niiiiin motivoiva postaus! <3 tätä palaan lukemaan aina kun jahkailut ja epävarmuus iskee. Ihanaa reissua!

    VastaaPoista
  2. ei hitto, oon ihan samanlainen! oon vaikka kuinka monta vuotta haaveillu lähteväni jonnekin ja kateellisena kattonu muitten reissukuvia, niin tänäkin talvena. nyt alan olla kyllästyny tähän "sitten joskus" -meininkiin ja tarkotus oiski viimestään vuoden päästä lähtä reissuun. oon aina aatellu lähteväni yksin, vaikka toisaalta se onkin aika pelottava ajatus mutta en tiiä kenet saisin sopivaksi reissukaveriksi, ja toisaalta viihdyn hyvin myös yksin.

    ihan parasta loppureissua sinne!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noni, hyvä että sulta löytyy sitten joku tavoite ja toivottavasti pääset kans pian matkustelemaan :-) Pus!

      Poista
  3. Mä oon tällä hetkellä Tansaniassa neljän viikon lomalla, jonka jälkeen puoleksi vuodeksi Ugandaan työharjoitteluun. :) Tää postaus oli niin totta itse lähdin pidemmälle reissulle/ yksin elää kertaa pari vuotta sitten ja paluuta ei ole kyllä ollut... :D Nykyään uskon toteuttavan sellaisetkin (matka)unelmat, joista en aiemmin edes uskaltanut haaveilla! Niin se nälkä vissiin kasvaa syödessä... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Wau, ihan mieletöntä! Nälkä kasvaa syödessä, niinhän se taitaa mennä :-D Upeeta reissailua sinne suuntaan!

      Poista
  4. Taas tosi mielenkiintonen ja hyvä postaus!
    Itse tykkään todella paljon matkustaa, mutta ala-ikäisenä se nyt ei kovin mahdollista ole edes lähteä kaverin kanssa, mutta ehkä joskus! Tosi hienoa, että sulla on noin hyvä mahdollisuus!�� Mahtavaa reissua vielä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No mutta unelmia on hyvä olla ja sit kun oot täysi-ikäinen, sulla on koko maailma avoinna :-) Kiitos, mukava kuulla!

      Poista
  5. Joo siis todellakin, haaveet pitää toteuttaa! Itse olen tässä viime aikoina toteuttanut matkaunelmiani (ensin Aussit, pian jenkkien länsirannikko). Kukaan muu ei toteuta sun unelmia sun puolesta, joten niiden eteen kannattaa tehdä töitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa! Tehdään töitä unelmiemme eteen :)<3

      Poista
  6. Tä oli kiva postaus! Ainut mikä hieman jäi naurattamaan oli tuo, että joku rakas tulisi jättää kotiin reissun ajaksi. Sullakin kyse kuukauden reissusta.... :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Tämä kohta oli lähinnä vinkiksi muille, sillä mun kohdalla asiassa ei ole ollut mitään ongelmaa. Monet nimittäin kysyivät ennen reissuani, että miten voin jättää poikaystäväni yksin Suomeen ja ihmettelin, että miksi en voisi :-D Monelle tuntuu olevan iso kynnys jättää rakkaita hetkeksi aikaa yksin, ja tarkoitin tässä seurustelukumppaneiden lisäksi myös muuta perhettä ja ketä tahansa kenen seuraan on tottunut ja näin :-)

      Poista
  7. Tää oli tosi hyvä ja hyödyllinen postaus ja jään tosi innolla odottamaan sitä reissubudjettipostausta koska se finanssipuoli reissaamisessa kiinnoataa ehkä eniten että miten on opiskelijana varaa lähteä pitkälle reissulle ja vielä elää siellä aika mukavasti (kohtalaisen hienoissa majapaikoissa ja syödä hyvin ja mennä retkille, hierontaan ym.) Itsekin opiskelen ja käyn samalla sen verram töissä kun tukien puolesta saa ja tuntuu että on vaikeaa säästää. Mutta siis odotan kovasti vinkkejä siihen ja ihanaa loppureissua teille!

    VastaaPoista
  8. Meikäläinen on miettinyt useasti myös tuota lähtemistä reissuun pidemmäksikin aikaa mutta suoraansanottuna ei se ihan niin mee että lähtee vaan. Raha kun on aika iso ongelma monella KOSKA SITÄ EI OLE. edes lentolippuihin saatika mihkään muuhun. Eli siinä jo aika iso ongelma monille. Miten itse säästit rahan? Vai saitko sponssausta esim porukoilta?

    VastaaPoista
  9. Ääää mul tuli tippa linssiin :')) Smiii, on kyl jo nyt vähän ikävä takas tonne, vaik onki kiva olla kotona<3

    Oot best, mennään pliis pian uudestaaaaaaan<3

    VastaaPoista