keskiviikko 1. helmikuuta 2017

Vuosi yrittäjänä/ Kokemuksia, vinkkejä ja havaintoja

Siitä on nyt kulunut suunnitteen vuosi, kun päätin astua itselleni tuntemattomalle alueelle ja avasin itselleni toiminimen valokuvauskeikkojen tekemistä varten. Olin jo pitkään miettinyt toiminimen avaamista, sillä halusin tehdä valokuvausta muutenkin kuin harrastuksena ja toiminimen myötä olin myös sallittu tekemään sitä rahallisesti. Olin aiemmin tehnyt pikkukeikkoja vain sukulaisille ja oli tosi jännittävä ajatus päästä mainostamaan omia palveluja sekä tehdä hommia myös tuntemattomille. Ajattelin vähän nyt avata fiiliksiä tästä kuluneesta ajasta, miltä se on tuntunut ja kuinka on ylipäätään mennyt.
Ensimmäisenä mielessä oli tietenkin kaikki taloudelliset jutut. Tarvitsenko kirjanpitäjää? Mitä veroja mun täytyy maksaa? Miten tämä homma ylipäätään toimii? Mulla oli vain pieni pohjatieto kyseisistä jutuista ja heti toiminimen avaamisen jälkeen aloinkin saamaan tarjouksia erilaisilta kirjanpitoyrityksiltä. Aluksi ajattelin, että hoitaisin kirjanpidon isäni ohjeistuksella, mutta lopulta päädyin ulkoistamaan sen. Miksi? Koska tunnen itseni ja tiedän, etten tiedä tarpeeksi paljon hoitaakseni sitä itsenäisesti. On paljon varmempi olo, kun joku kertoo kuinka täytyy tehdä ja mitä tositteita täytyy toimittaa yms. 

Olen ajatellut tekeväni kirjanpidon jossain vaiheessa, kun tietämykseni ja itseluottamukseni sen suhteen on tukevammalla alustalla, mutta tällä hetkellä mennään vielä tällä tyylillä. Mulla on kuitenkin suhteellisen vähän liiketoimintaa, mikä tarkoittaa sitä, että toimitan tositteet vaan muutaman kerran vuodessa=kirjanpitäjälle ei jää paljoa hommaa kuukausitasolla=en joudu maksamaan suuria summia raha-asioiden kuntoon hoitamisesta. Suosittelen tätä vaihtoehtoa kaikille, jotka eivät ole täysin varmoja hommien hoitamisesta, niin ei tule ainakaan mitään ikäviä ylläreitä verohallinnolta. 
Mulla on tällä hetkellä vielä etuna se, että pienen liiketoiminnan vuoksi en joudu maksamaan arvonlisäveroa (24%), mikä taas näkyy hinnoissa positiivisella tavalla. Kun yrittäjä on velvollinen maksamaan ALV:a, joutuu hän tietenkin lisäämään prosenttiosuuden lopullisiin hintoihin, mikä taas tarkoittaa enemmän maksettavaa asiakkaalle. Jos mietitään esimerkiksi hääkuvauksia, jotka ovat lähes poikkeuksetta hieman isompia keikkoja, on tuo prosenttiosuus euroina jo aika paljon. Kun hintaan ei tarvitse lisätä tätä kyseistä osuutta, on ehkä hieman helpompi saada keikkoja solmittua. 

Kun sain 'laillisesti' mainostaa itseäni, tein itselleni nämä nettisivut . Tein ne Wixin kautta, joka on itsessään tosi kätevä pohja haluamilleen nettisivuille - sieltä löytyy vaikka minkälaisia pohjia, joita on älyttömän helppo muokata oman mielen mukaan. Ei tarvitse koodata tai osata mitään muutakaan ihmeellistä, eli aika unelmahan tuo on. Se mitä en itse tajunnut kuin vasta sivujen valmistuessa, oli se että oman, sivustolle sopivan domainin hankkimiseksi joutuu pulittamaan aika hyvän summan vuositasolla. Siinä vaiheessa mua ei oikeastaan kiinnostanut paljonko joudun maksamaan, kun olin vihdoin saanut tehtyä haluamani kaltaiset sivut ja halusin vain saada ne julkaistua. Sivuista tuli tosi kivat, mutta olisihan sitä mielellään edullisemminkin päässyt. Toisaalta en osaa koodata ja sitä varten olisi pitänyt palkata ulkopuolinen tekijä=tilanne olisi varmasti ollut vielä enemmän miinuksella omaan suuntaan. Eli jos harkitsette tämän pohjan käyttämistä, kannattaa ensin ottaa selvää mahdollisista kuluista. 
Mites omien palveluiden markkinoiminen? Hankalaa. 

Tällä alalla on älyttömän paljon kilpailua ja on todella hankalaa erottua joukosta. Täytyy osata vähän tyrkyttää omia palveluitaan ja se on ollut mulle henkilökohtaisesti tosi vaikeaa. Oikeastaan millä tahansa yksityisyrittäjällä on sama homma: et saa asiakkaita, ellet tuo itseäsi oikealla tavalla esille. Mä olen yrittänyt tuoda mun palveluita esille esimerkiksi Facebookissa, osittain täällä blogissa sekä Instagramissa. Mun markkinointi on ollut tosi epäjärjestelmällistä ja oon antanut hommien lipua eteenpäin omalla painollaan. Olen siinä mielessä onnekas, että olen saanut itselleni jo yhden vakioasiakkaan, joka työllistää mua muutaman kerran kuukaudessa ja tämän vuoksi mulla ei ole ollut niin isoa painetta sopia jatkuvasti uusia keikkoja. 

Tällä hetkellä teen koulussa omaa projektia, jossa teen yritykselleni markkinointisuunnitelman ja mietin henkilökohtaisia tavoitteitani yrityksen asiakasvirran kasvattamisen suhteen. Mietin konkreettisia toimenpiteitä, jotka auttavat yritystäni nousemaan useampien ihmisten tietoisuuteen. Olen tiedostanut sen, että konkreettisia tavoitteita täytyy olla, mutta en ole vielä aiemmin saanut aikaiseksi kirjata niitä ylös ja miettiä erilaisia toimenpiteitä. 

Nyt vuoden alussa on hyvä sauma miettiä niitä ja esimerkiksi miettiä, millaiseen valokuvaamiseen haluan jatkossa keskittyä. Tähän mennessä oon tehnyt esimerkiksi lapsi-, tapahtuma-, henkilö sekä hääkuvausta. Olen huomannut, että etenkään pienten lasten kuvaaminen ei ole sitä suosikkialaani, enkä aio keskittyä siihen. Voin tehdä satunnaisia keikkoja, mutta esimerkiksi 1-vuotiskuvausten markkinoimisen sijaan keskityn perhepotretteihin, häihin ja niin edelleen. On ollut hyvä kokeilla vähän kaikentyylistä ja huomata omia vahvuuksia sekä heikkouksia. Ei sitä muuten saa selville, mikä on oikea juttu itseään varten. 

Toiminimeni alla teen pääosin valokuvausta, mutta teen myös muita juttuja. Olen tehnyt vähän promoa tuote-esittelijänä sekä sisältöyhteistöitä blogissa. On kätevää, kun kaiken voi laskuttaa samalla kaavalla ja voin tehdä myös muita keikkoja valokuvauksen ohella. En siis ole sidottuna vain yhteen toimialaan, vaikka se onkin toiminimeni päätulolähde.
photos: Laura
edit: Me

Mitä vinkkejä mulla olisi aloittaville tai omaa juttuaan etsiville yrittäjille? 

Mieti omat vahvuutesi ja korosta niitä. Älä yritä matkia muita, vaan toteuta rohkeasti omaa juttuasi ja vie sitä eteenpäin systemaattisesti. Inspiraation ammentaminen ammatillisilta esikuviltasi on tietenkin suotavaa, mutta varo ettei homma mene liian kopioimiseksi. 

Ole kärsivällinen. Asiat eivät tapahdu hetkessä ja joudut todennäköisesti tekemään paljon kompromisseja ennen kuin tulosi tasoittuvat. 

Mitä tulee kompromisseihin, tee niitä fiksusti. Mä olen esimerkiksi tehnyt keikkoja edullisemmin, jopa ilmaiseksi, mikäli olen kokenut niistä olevan mulle hyötyä pidemmällä tähtäimellä. Älä aina mieti saamaasi rahasummaa, vaan mitä voit projektista kokonaisuudessaan hyötyä. Saatko esimerkiksi hyviä kontakteja keikan lomassa ja saat jalkasi edes pienen oven väliin? Suosittelen laskemaan laskutettavaa summaa ja ottamaan kokemuksen itselleen hyödyllisenä sijoituksena. Mä olen aina ajatellut, että saan helpommin hyvän asiakaspohjan, kun teen aluksi hieman edullisimmilla hinnoilla. Niitä on mahdollista nostaa sitten, kun löytyy jo tyytyväisiä asiakkaita ja enemmän työnäytteitä. Mutta kukin tyylillään! 

Älä kuitenkaan aina alihinnoittele itseäsi. Sain ystävältäni kerran hyvän vinkin: "Tee keikat sellaiseen hintaan, ettei sua harmita lähteä tekemään niitä". Mun mielestä toi on tosi hyvä mittapuu, sillä kukaan muu ei voi määrittää sun työn arvoa kuin sä itse. Tottakai aina voi ottaa osviittaa siitä, mitä muut alalla toimijat pyytävät, mutta loppujen lopuksi sinä tiedät itse, mikä on liiketoiminnallesi kannattavaa. Vaikka joskus tekisi mieli tehdä jokin keikka x hintaan, kannattaa miettiä mitä siitä oikeasti jää käteen. Mua pyydettiin kerran tekemään yksi pidempi keikka, josta olisin saanut käytännössä vähän isomman summan rahaa, mutta kokonaistyömäärään nähden (paikalla kuvaaminen sekä jälkikäsittely) tuntihinnaksi eijäänyt juuri mitään - sanomattakin selvää, etten lähtenyt keikkaa tekemään. On hyvä asettaa itselleen tietyt rajat.

Luota itseesi ja omaan juttuusi. Jonain päivänä se palkitaan - ei ehkä odottamallasi tavalla, mutta jotenkin kyllä. Uskalla olla erilainen ja toteuta omaa juttuasi. 

Fake it 'til you make it. Ole ammattimainen, vaikket vielä välttämättä olekaan ammattilainen. Jonain päivän huomaat, ettei edes tarvitse enää feikata! 

Toivottavasti saitte nyt mahdollisimman kattavat vastaukset askarruttaviin kysymyksiin. Kommenttiboksissa voi aina heittää uusia kysymyksiä, sillä en varmasti muistanut paneutua kaikkiin asioihin tässä tekstissä. Ja kun en itsekään vielä mikään osaavin ammattilainen ole näissä yrittäjyysasioissa, saa myös mulle jakaa omakohtaisia vinkkejä - olisin niistä enemmän kuin kiitollinen! <3

Kiitos ja hei, palataan taas! 

17 kommenttia:

  1. Tosi hyvä postaus! Heh muakin on kyllä kutkuutellut yrittäjyys mutta harmiksi/onneksi ei vielä nyt oo oikein aihetta tai tarvetta siihen. Blogikin kun on niin pieni ja harrastetasolla :--p oma unelma ois joskus avata oma kahvila ❤ tsemppiä sulle yrittäjyyteen ja jos joskus kaipaan kuvaajaa niin pidän syy kyllä mielessä :---))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Ihana unelma, pidä siitä kiinni <3 Ja aina saa ottaa yhteyttä!

      Poista
  2. Mä olen jo päättänyt että kun joskus pääsen kihloihin ja naimisiin asti niin aion pyytää sinua kuvaamaan. :) toivottavasti ensimmäinen toteutuisi ko tänä vuonna 😉

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aww ihanaa, yhteydenottoa odotellessa ;) <3

      Poista
  3. Mielenkiintonen postaus! :) Onko sulla ollut tilanteita, joissa oot kieltäytynyt keikasta vaikka oisit halunnut tehdä sen? Onko niissä ollut just raha kyseessä?
    Se mikä itseäni on asiakkaana mietityttänyt, liittyy juuri tuohon hinnoitteluun. Olen ollut yhteydessä valokuvaajiin ja välillä valokuvaajat kysyy, paljon on valmis maksamaan. Yritä siinä sitten jotain heittää, kun ei ole hajuakaan paljon noista keikoista yleensä maksetaan eikä netistäkään oikeen saa osviittaa hinnoista. Sitten heittää jonkun satunnaisen luvun ja valokuvaaja kieltäytyy ilman, että kertoo millä summalla olisi valmis tulemaan - voisihan sitä itse heitettyä summaa nostaakin, mutta suora ei ei anna sille mahdollisuutta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, mukava kuulla :) Hmm, yleensä tällaisissa tilanteissa ollaan päästy aina yhteisymmärrykseen. Kerran tiesin asiakkaallani olevan pienehkö budjetti ja kysyin suoraan, paljonko he ovat valmiita maksamaan. Kyseessä oli vähän pidempi keikka ja olin joka tapauksessa antamassa pientä 'paljousalennusta' ja sainkin vastaukseksi hieman alemman summan mitä olin itse ajatellut pyytää. Sitten kerroin ääneen, että olin itse ajatellut näin ja näin paljon ja lopulta päädyttiin molempia tyydyttävään kompromissiin. Mun mielestä kuvailemissasi tilanteissa molempien pitäisi suoraan sanoa tarjous ja näin ollen siitä päästään keskustelemaan.

      Eräs toisella alalla työskentelevä ystäväni harmitteli, kun oli tehnyt tarjouksen eräästä duunista, eikä ollut saanut siihen mitään vastausta - ainoastaan tiedon muuta kautta, että hommaan oli palkattu joku muu. Oli kovin harmissaan siitä, että aloittelevana freelancerina hänellä ei ollut kokemusta hinnoittelusta ja näin ollen ei edes saanut mahdollisuutta neuvotella hinnasta, vaikkakin olisi ehkä ollut valmis siihen. Mun mielestä tämäkään ei ole kiva tapa, vaan molemmille olisi reilua päästä keskustelemaan hintatoiveista :)

      Nää on kyllä kinkkisiä juttuja! Summa summarum itse yritän aina saada aikaiseksi keskustelua ja näin ollen ollaan päädytty aina yhteistuumin hyvään kompromissiin :)

      Poista
  4. Ihan sairaan hyvä postaus, ihana kun avasit sun mietteitä enemmän! :-)

    VastaaPoista
  5. tää oli kiva postaus sinulta! mitä kameraa käytät kuvatessa?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon :) Tällä hetkellä käytössä on Canonin 5D Mark 2 -runko ja Sigman 35mm f1.4 ART -objektiivi!

      Poista
  6. "Mulla on tällä hetkellä vielä etuna se, että pienen liiketoiminnan vuoksi en joudu maksamaan arvonlisäveroa (24%), mikä taas näkyy hinnoissa positiivisella tavalla."

    Tämä on valitettavasti yleistä, mutta väärinymmärretty käsitys arvolisäverovapaudesta. Liiketoimintasi on pientä, joten sinua tuetaan taloudellisesti vapauttamalla sinut arvolisäverovelvollisuudesta.

    Jos vähennät alvin hinnoistasi ja myyt palveluita asiakkaille edullisemmin. Tällöin asiakkaat hyötyvät siitä, et sinä kenen hyödyksi se on alunperin kehitetty. Tässä logiikassa ei siis ole järkeä ja se valitettavasti väärentää kilpailua.

    Vaikka jäisit arvolisäverorajan alapuolelle, suosittelen silti liittymään arvolisävelvolliseksi. Kun maksat kerran vuodessa alvit ja liikevaihto jää alle tuon 10 000€, et maksa mitään. MUTTA saat vähennettyä alvit kaikista ostoistasi (kamerahankinnat, kuvausrekvisiitta ja lähes kaikki mitä ostat liiketoimintaasi varten).

    Toivottavasti tämä oli selkeästi ilmaistu :) Älä missään nimessä kuvaa edullisemmin, koska liiketoimintasi on sen verran pientä. Olet oikeutettu ihan samaan palkkioon mitä kuka tahansa muu arvolisäverovelvollinen. Teet kuitenkin saman työn ;) Tsemppiä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, SUURI kiitos tästä. Tätä juuri tarkoitin sillä kun sanoin kirjanpitäjän olevan ihan hyödyllinen mulle :D Täytyykin laittaa viestiä eteenpäin. Tosiaan oon osittain ymmärtänyt tuon, mutta en sitten kuitenkaan haha. Eli kiitos sulle ja tsempit vastaanotettu <3

      Poista
    2. Jos et vielä ole, niin suosittelen liittymään FB:n Naisyrittäjät-ryhmään. Sieltä saa paljon tietoa yrittämiseen liittyen! Aktiivisia sukupuolineutraaleja ryhmiä en ole vielä löytänyt.. :D

      Poista
  7. Olipas mielenkiintoista lukea! :) Oisin halunnu kysyy että teitkö jotain hankintoja (kameraan) jotka laitoit toiminimen piikkiin, jotta sait sitä kautta verovähennyksiä tms? Tällaista olen vähän lueskellut kun itse pohdin myös toiminimen perustamista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi, suosittelen lukemaan tuon aiemman kommentin - siinä on aika tyhjentävästi kerrottu kaikki :)!

      Poista
  8. Tosi kiinnostava postaus, kiitos! Ainoa mihin silmät kuvissa kiinnittyi oli noi aivan ihanan hurmaavat samettihaalarishortsit; mistä noita saa?!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti! =) Sen löysin kaverin kirppiskasasta, ja se on alunperin vissin Monkista!

      Poista