Mietin mitä jää, kun mä lähden täältä

Meistä kaikista jää jälki tälle planeetalle silloin kun meidän on aika lähteä täältä. Oletko koskaan miettinyt, millaisen jäljen haluat itsestäsi jättää? Millaisena ihmiset sinut muistavat, minkälaisia muistoja teillä oli yhdessä, mitä heillä tulee mieleen sinusta kun muistellaan parhaita hetkiäsi?

Olen lähiaikoina miettinyt tavoitteitani elämälle ja tavoitteet eivät tällä kertaa koske isoa omakotitaloa tai menestyksekästä uraa, vaan unelmia itseäni kohtaan. Millainen haluan olla huomenna? Kuinka toteutan itseäni kuukauden päästä? Missä näen itseni kolmen vuoden jälkeen? entä kahdenkymmenen?



Mielestäni ihmisen asenne on avain kaikkeen mitä meille yleensäkin tapahtuu - riskejä pelkäävä voi menettää elämänsä mahdollisuuden liiallisen jarruvaihteen vuoksi, mutta varman päälle eläjä voi myös saavuttaa jotain suurta suunnitelmallisuudellaan sekä tarkkuudellaan. Tietynlainen heittäytyminen kuitenkin tuo sisältöä ainakin omaan elämään ja sitä toivon myös tulevaisuudeltani - heittäydy äläkä mieti liikaa seurauksia. Välillä saatan olla liian harkitsevainen ja hienot hetket menee sivu suun sillä aikaa kun jään pähkäilemään asioita liian monimutkaisesti. Haluan jatkossa vain antaa palaa ja mennä virran mukana.

Olen aina pyrkinyt pitämään yllä positiivista elämänasennetta. Vaikka välillä heiteltäisiin märkiä rättejä naamalle, on vahvuutta heittää rätit pois ja jatkaa matkaa vahvempana kuin aiemmin. Uskon, että moni mahdollisuus on minullekin auennut positiivisen asenteeni kautta. Onhan se välillä hankalaa olla positiivinen, kun seinät meinaavat kaatua päälle. Jos pystyisimme säilyttämään edes sen pienen ripauksen positiivisuutta, meillä on hyvät eväät selvitä myös vaikeista tilanteista ja kokemuksista.




Millaisen jäljen haluan itse jättää tälle planeetalle? Haluan että minut muistetaan muita inspiroinoineena, positiivisen elämänasenteen omaavana, pienistä lannistumattomana, kunnianhimoisena, leikkisänä ja periksiantamattomana. Siinä muutama avainsana, jotka ovat mielestäni ihailtavia luonteenpiirteitä ja niitä haluaisin myös itsessäni vaalia. Kyllähän sitä voisi valita vaikka ja mitä luonteenpiirteitä ihanneminääni, mutta nämä nyt ovat sellaisia joita uskon pystyväni pitämään yllä ajan saatossakin.

kuvat: Joanna

Eräänä päivänä opettaja kysyi ryhmältämme tavoitteitamme urheilun ja yleisesti elämän suhteen. En osannut siinä tilanteessa vastata kysymykseen kunnolla, mutta jäin miettimään kysymystä vielä jälkeenpäin. Mietin, että ei mulla mitään suurempia tavoitteita taida olla. Sitten kuitenkin keksin, kun en yrittänyt miettiä liian monimutkaisesti. Tavoitteeni on inspiroida muita, oli se sitten millä elämän osa-alueella tahansa ja sen lisäksi haluan jatkuvasti kehittää itseäni. Mielestäni ei ole toista vastaavanlaista tunnetta kuin se, että saa tietää inspiroineensa jotain tekemään asioita toiselle mieleisemmällä tavalla. Itsensä kehittäminen on myös jatkuva prosessi, jota ylläpitämällä voi löytää itsestään uusia, hienoja puolia, sekä oppia joka päivä jotain uutta. Siinäpä vasta itselleni hyvät tavoitteet, ajattelin. Olen näistä yhä samaa mieltä ja tämä olkoon suunta seuraaville askelilleni elämässä. Mitä se ikinä tuokaan eteen, aina on mahdollista kehittää itseään. Muiden inspiroimisesta en voi varmaksi sanoa, mutta aina täytyy yrittää. Unelmiensa eteen täytyy nähdä vaivaa ja sen aion myös minä tehdä.