Mä päätin jonkun aikaa sitten, että sunnuntaisin en juokse yhtään mihinkään. En edes bussiin. Jos bussi menee ohi, sieltä tulee kyllä uusi. Sunnuntaisin ei ole koskaan niin kiire, että täytyisi hoppuilla. Se on ainoa päivä viikosta, joka on luvan kanssa tosi koomainen jos vaan niin haluaa. Silloin saa olla tekemättä yh-tään mitään. Aamen.
Tämä mun sääntö on venynyt oikeastaan koko viikonlopun ajaksi. Nyt varsinkin kun olen päivätöissä maanantaista perjantaihin, viikonloput tuntuu ihan erilaiselta kuin ennen. Vielä pari kuukautta sitten viikonloppu merkitsi ehkä ylimääräistä vapaata (jos sitä sattui töistä olemaan) ja kavereiden näkemistä. Ei tarvinnut kummemmin kerätä voimia seuraavaa viikkoa varten, kun maanantai ja tiistai saattoivat olla täysin vapaita muutenkin. Tällä hetkellä viikonloppu on mulle sellaista aikaa, joka katkaisee hektisen arjen juuri sopivalla tavalla ja olen päättänyt olla itsekäs viikonloppujeni suunnittelussa - teen juuri niin vähän tai paljon kuin haluan, en yhtään enempää. Painajaismaista olisi, jos buukkaisin viikonloppuni niin täyteen ohjelmaa, että maanantaiaamuna huomaisin, etten ole saanut levätä ollenkaan, eli sitä tilannetta välttelen kaikin keinoin!
Mitä mä sitten tykkään viikonloppuisin puuhailla?
Herätä ilman herätyskelloa lämpimän ja tuhisevan kaverin viekusta.
Kävellä villasukat jalassa keittiöön ja laittaa rauhassa hasselpähkinäkahvia porisemaan samalla, kun teen aamiaiseksi jotain todella herkullista. Se voi olla pannukakkua, munakasta, smoothieta tai puuroa. Tai sitten se voi olla tuoretta croissanttia ja nutellaa, ei sitä koskaan tiedä.
Painaa telkkarin auki ja katsoa jotain leppoisaa samalla, kun syön aamiaista lämpimän viltin alla.
Suunnitella rauhassa viikonlopun ohjelmaa, joka saattaa sisältää kaverin kanssa kuvailua, kuntosalilla käyntiä, shoppailua, sukulaisten luona kyläilyä, brunssin rakentamista kirppareilla kiertämistä tai jotain muuta rentoa.
Ottaa rennosti ja mennä fiiliksen mukaan kaikkialle. Ehkä viettää rauhallista koti-iltaa raakasuklaan ja leffojen parissa tai lähteä ulos kavereiden kanssa.
Niitä mä tykkään puuhailla. Ja tässäkin on vain muutama esimerkki.
Yksi lempparijutuistani kuitenkin on sunnuntaiaamun pannukakut/letut. Sunnuntait ovat pannukakkuja varten, niinhän se on. Sunnuntaisin on juuri niin rentoa ja aikataulu antaa myöden vähän hartaammallekin aamupalan nauttimiselle ja sen valmistamiselle. Olen uudelleen innostunut pannukakkujen paistamisesta ja niistä tulee joka kerta yhtä hyviä. Mikäs sen parempaa kuin paistaa rauhassa kasa lättyjä ja nauttia niitä yksin tai seurassa? En nyt äkkiseltään keksi parempaa sunnuntaiaamujen ajanvietettä.
Eilen olin pitkästä aikaa ulkona työkavereiden kanssa ja ilta venyi myöhäiseksi. Tänään oli ihana herätä ilman pääkipua ja katsoa rauhassa pari jaksoa Shamelessia. Sen jälkeen alkoi tehdä mieli pannukakkuja, vaikka olinkin jo yhden aamiaisen syönytkin... Kyllä pannukakkuja on pakko saada kun niitä alkaa tehdä mieli, haha! Täällä vielä ohjeeni hyviin banaanilettuihin, kannattaa kokeilla ;-)
Miten siellä tykätään viettää viikonloppuja? Menevissä vai leppoisissa tunnelmissa?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti