maanantai 4. huhtikuuta 2016

Olin liian kaavoihini kangistunut

Olen aiemminkin kertonut teille, kuinka mun treenaaminen on lähiaikoina kokenut aikamoisen muutoksen. Ennen saatoin jopa kokea stressiä siitä, kuinka mun on pakko ehtiä treenaamaan kaikki lihasryhmät perusteellisesti viikon aikana, mieluiten tietyssä järjestyksessä ja siihen päälle vielä lepoa ja jos johonkin väliin sai mahdutettua vielä palauttavaa liikuntaa ja venyttelyä/joogaakin niin great. Vähemmästäkin alkaa stressaamaan! Nykyään tämän tyylinen treeniviikko kuulostaa lähinnä vaan suorittamiselta (huom. minun elämääni istutettuna) ja olen todella iloinen, että tapani ovat kokeneet muutoksen.
_MG_7801 _MG_7815 Nykyään mun treeniviikot saattaa näyttää keskenään todella erilaisilta. Ajattelin laittaa tähän pari esimerkkiä, joiden kautta saatte vähän havaintoa meikäläisen touhuiluista.

Treeniviikko 1:

Maanantai: Hot Flow Yoga 75 min (raskas)
Tiistai: Attack -tunti (raskas)
Keskiviikko: Hieronta ja lepopäivä, illalla ehkä virkistävä kävelylenkki
Torstai: Lepo
Perjantai: Uinti tai lenkki
Lauantai: Salilla lihaskuntoa
Sunnuntai lepo

Treeniviikko 2:

Maanantai: Lepo
Tiistai: Attack -tunti 
Keskiviikko: Hieronta, lepoa, ruokaa ja X -asento
Torstai: puolen tunnin HIIT -treeni kotona
Perjantai: Lihaskuntoa salilla
Lauantai: Joogaa kotona
Sunnuntai: Lepo tai kävelylenkki

Niin kuin saatatte huomata, nää viikot on tosi erilaisia. Mulla on nykyään enää muutama periaate joista haluan pitää kiinni viikon treenejä miettiessä. 

1. Joogaa kerran viikossa ohjatulla tunnilla tai kotona
2. Yksi kunnon hikiliikunta
3. Hyvä fiilis mitä ikinä päädynkään tekemään
_MG_7969 Hyvä fiilis vie mua nykyään eteenpäin. Olen päättänyt sen, etten todellakaan tee yhtään mitään mitä ei huvita tehdä. En pakota itseäni salille, jos tunnen itseni väsyneeksi ja koen lepopäivän olevan treeniä parempi vaihtoehto. Olen todella onnellinen, että olen vihdoin ymmärtänyt sen, mistä liikkumisessa ja elämässä yleensäkin on kyse - nauttimisesta. Ei ole mitään järkeä urheilla koska on pakko. 

Kannattaa urheilla koska siitä tulee hyvä fiilis, se antaa energiaa, itseluottamusta, terveemmän kropan ja vaikka mitä vielä. Kannattaa urheilla juuri sillä tavalla kuin kroppa haluaa itseään liikuttaa. Ja nimenomaan se liikkuminen, omien taitojen kehittäminen (liittyi siihen hikeä tai ei) on maailman parasta. Sinä aikana kun olen päästänyt irti muntäytyy -asenteesta, olen oppinut uusia asanoita joogassa, oppinut päälläseisontaa, huomannut uudelleen kuinka pääsen melkein spagaattiin asti, muistanut venyttelemisen ilon, löytänyt todellakin uusia lihaksia (vaikka luulin sen olevan mahdotonta!!) sekä inspiroitunut urheilusta ihan uudella tavalla. Kaikki sen jälkeen, kun aloin ajattelemaan boksin ulkopuolelta ja uskalsin päästää irti tutusta ja turvallisesta - joka ei enää ollutkaan niin turvallinen ja mukava kuin aiemmin. _MG_7816 _MG_7806
Me ihmiset muututaan jatkuvasti ja olisi kummallista, jos mielihalumme eivät muuttuisi siinä samalla ollenkaan. Ei me olla epäonnistuneita, vaikka ei yhtäkkiä enää haluttaisikaan treenata salilla tai käydä uimassa joka viikko. Tai jos me ei haluttaisi treenata ollenkaan, sekin on tosi ok. Lähtökohtana täytyy vaan pitää sitä, että tekee juuri sen mikä hyvältä tuntuu. Jos pitkät kävelylenkit yksin tai kaverin seurassa on se sun juttu niin tee sitä ja nauti hyvästä olosta. Jos haluat käydä joka päivä ryhmäliikunnassa niin tee se (okei, ihan joka päivä ei kannata ehkä käydä, mutta ymmärrätte pointin). 

Näin mä onneksi opin ja nyt mun treenaaminen tuntuu kivemmalta kuin koskaan aiemmin. Kun siitä ei stressaa, on kaikki paljon kevyempää. Voin joogata vaikka joka päivä jos siltä tuntuu tai voin olla koko viikon tekemättä yhtään mitään jos mun ei huvita vetää jumppakamoja niskaan. 

Summa summarum, tehkää tekin just niin kun hyvältä tuntuu. Paras olo lähtee sisältä päin ja mikäli sikäli pakotatte itseänne tekemään jotain, ei siitä voi olla kuin haittaa. Välillä voi tuntua hankalalta löytää just sitä omaa juttua, mutta kun se päivä koittaa niin voi että se on ihanaa. Koittakaa olla kärsivällisiä <3

kuvat: Linda Alku
muokkaus: Minä

6 kommenttia:

  1. Ihania kuviaaaaa<3 ja hyvä teksti - thats the way it is:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, näistä tuli kyllä yllättävän kivoja - kiitos Lindan <3 Ja niinpä, kyllä säkin tiedät ;-)

      Poista
  2. Samoilla linjoilla sun kanssa :-) Uskon sekä liikunnassa että syömisissä intuitioon eli siihen, että ihmiselle tulee parhain olo sillon, kun tekee niitä asioita, ja syö niitä juttuja, joita tekee mieli tehdä/syödä. Oon huomannu, et kauhee etukäteen suunnittelu vaan laskee liikuntainnostusta. Esimerkiks yleensä ne parhaat juoksulenkit on just niitä extempore-lenkkejä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa että sullakin on tällainen fiilis liikunnan suhteen! Oon huomannut että tuloksiakin syntyy paremmin, kun ei ota liikaa stressiä mistään :) Ja nimenomaan, paras treeni syntyy aidon innon ja fiiliksen myötä!

      Poista
  3. Miten ihanat kuvat! Ja asiapitoinen teksti :-) Tuli jotenkin tosi hyvä mieli <3

    xxsiiri

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee kiitos ihana, mukava kuulla että tykkäsit postauksesta! Pus <3

      Poista