torstai 24. maaliskuuta 2016

Avaudun ruuasta

Voi että, mistäs mä aloittaisin.

Lähiaikoina olen niin omasta kuin muidenkin kommenttibokseista lukenut paljon vihamielisiä tai hieman nenä pystyssä ja ei niin mukavaan sävyyn puhuttelevia kommentteja. Yllätys yllätys nämä kommentit liittyvät niinkin yksinkertaiseen asiaan kuin ruokaan. Kysymykseni kuuluu: Milloin ruuasta ja sen puhumisesta tuli tabu?

En tiedä onko se vain omassa näkövinkkelissä vai mitä täällä tapahtuu, mutta nykyään kasvisruokailu on todella pinnalla (joo joo tiedän, että se on faktafakta) ja siitä puhuminen ja eri näkökulmien esille tuominen on todella yleistä niin arkielämässä kuin lehdissä ja blogeissakin. Kasvissyönnistä ja vegaaniudesta voi lukea oikeastaan mistä vaan haluaa. Musta on todella hienoa, että ihmiset ovat (itseni mukaanlukien) aiempaa kiinnostuneempia ympäristöllisistä asioista ja esimerkiksi liha- ja maitotalouden vaikutuksesta siihen ja monet haluavat kantaa kortensa kekoon sen saralla. Mutta. Aina on mutta.

Kelataan hieman ajassa taaksepäin. Olen 18 -vuotias kata, treenaan paljon kuntosalilla ja syön lihaa ja maitotuotteita monta kertaa päivässä. Aamulla maitoon tehdyn puuron seassa raejuustoa, lounaalla jotain lihapitoista kouluruokaa, välipalalla maitorahkaa, päivällisellä jotain muuta lihapitoista ateriaa, iltapalaksi leipää margariinilla, juustolla ja kinkkusiivuilla. Silloin tällöin saatan jakaa reseptejä internetin ihmeelliseen maailmaan ja useimmiten niissä käytetään joko a) lihaa tai b) maitotuotteita. En koskaan saa mitään ilkeitä kommentteja ruokailuuni liittyen ja omasta mielestäni se on todella normaali tapa syödä. Kaikki on hyvin ja olen onnellinen.
_MG_4658
Kelataan nykypäivään. Olen 21 -vuotias Kata ja kutsun itseäni kasvissöjäksi (vaikka olenkin oikeasti lakto-ovo-pesko-kasvissyöjä) ja elän onnellista elämää. Syön pääasiallisesti kasviksia ja eläinperäisistä tuotteista kalaa n. kerran kuukaudessa, kananmunia pari kertaa viikossa, juustoa saman verran. Kerran parissa kuukaudessa saatan ostaa halloumia kotiin herkutellakseni hyvällä salaatilla. Maidon juonnin sekä kaiken muun maitopohjaisten valmisteiden käyttämisen olen lopettanut kokonaan.

Kirjoitan blogiini reseptejä, koska tykkään niiden jakamisesta. Tiedän, että ruudun toisella puolella on paljon kanssani samanhenkisiä tyyppejä, joita kiinnostaa lukea uusia reseptejä kivojen kuvien kera. Se on super jees! Suurin osa tyypeistä kommentoi kaikkea kivaa, kuten "Todella kiva resepti, tämä lähtee kokeiluun" tai "Enpäs ole aiemmin käyttänyt kookosöljyä ruuanlaitossa, tämä täytyykin testata." Miten ihanaa onkaan, että joku saa inspiraatiota tästä mun omasta pikku ruokapläjäyksestä!

Yksi juttu on vaan muuttunut tässä muutaman kuukauden aikana. Heti kun aloin jättää punaista lihaa sekä kanaa pois, on kyseenalaistava sekä hieman syyllistäväkin kommentointi lisääntynyt. Se fakta, etten ole täysin vegaani tuntuu olevan joidenkin mielestä väärin. Koskaan kukaan ei minulle sanonut yhden yhtä pahaa sanaa siitä, että olin lihan suurkuluttaja. Enkä nyt puhu vain minusta, vaan monesta muusta ihmisestä, esimerkiksi bloggaajasta joiden kommentteja olen lueskellut. Joidenkin ihmisten mielipiteistä huokuu sanoma, että joko olet täysin vegaani tai olet sysipaska ihminen. Kuinka kukaan eläimistä tai ympäristöstä välittävä saattaa käyttää maitotuotteita? Kuinka voit kutsua itseäsi kasvissyöjäksi, jos syöt kananmunia? Tiesitkö, että ne ovat eläinperäisiä?

Laitan tähän väliin yhden :) -naaman. Ihan vaan koska :).

Kyllä, tiedän olevani lakto-ovo-pesko-kasvis. Tiedän myös sen, että punaisesta lihasta sekä kanasta luopuminen sekä maitotaloustuotteiden huomattava vähentäminen on ollut yksi elämäni parhaimmista päätöksistä. Olen pysynyt enemmän terveenä, jaksan paremmin arjessa, syön paljon monipuolisemmin, olen ennakkoluulottomampi ruuanlaittaja, maailmankatsomukseni on avartunut todella paljon, olen tullut erittäin paljon tietoisemmaksi liha -ja maitotaloustuotannon seurauksista ja lista jatkuu.
_MG_4666
Tiedostan myös sen, että voisin yhä karsia lisää. Voisin olla laittamatta juustoa leivän päälle silloin harvoin kun leipää syön. Voisin syödä munakkaan sijasta jotain muuta. Aina me voitaisiin tehdä jotain paremmin. Ehkä ylihuomenna mun ei enää teekään mieli kumpaakaan näistä. Ylihuomenna mä saatan syödä 200 gramman pihvin (epäilen tätä, mutta käytännössä se on todella mahdollista jos vain niin haluaisin tehdä). Pointtina on se, että me kaikki voidaan tehdä omat päätöksemme. Jok' ikinen kroppa toimii omalla tavallaan - jotkut tarvii erilaista polttoainetta kuin toiset ja se on vaan sellainen fakta johon me ei voida vaikuttaa. Musta on hienoa, että kaikki voi kokeilla itselleen sen parhaan tavan syödä lihaa tai olla syömättä sitä, liikkua tai olla tasan liikkumatta, ilmaista itseään verbaalisesti tai istua kotona päivät pitkät, elää sillä tavalla kun just sillä hetkellä hyvältä tuntuu. Ja musta olisi tosi upeeta, jos kukaan meistä ei haluaisi olla tuomitsemassa muiden päätöksiä, jotka on varmasti ihan todella tärkeitä jokaiselle meistä.

Mä koen, että mun lähiaikoina tekemäni päätökset vaikuttaa positiivisesti meidän ympäristöön ja sitä kautta toivottavasti maapallon tulevaisuuteen. Olen siitä todella iloinen ja haluan pysytellä tällä tiellä. Mutta! Tiedän, että voisin tehdä myös paljon enemmän. Voisin syödä täysin vegaanisesti, jolloin en koskaan vahingoittaisi eläimiä ruokailutottumuksillani. Voisin kierrättää kaikki taloutemme roskat ja taittaa kaikki matkani joko pyörällä tai julkisilla kulkuneuvoilla. Voisin olla matkustamatta ulkomaille, sillä lentokoneella matkustaminenhan on erittäin energiaa kuluttavaa. Voisin käydä suihkussa vain pari kertaa viikossa, etten kuluttaisi liikaa vettä. Ja lista jatkuu jälleen. Voiko kukaan meistä olla oikeesti supernainen tai supermies? Tottakai joku voi olla ja varmasti onkin, mä taputan teitä olalle.

Mutta kun mä en sellainen oo. Eikä kaikki oo. Mutta musta on hienoa, jos edes kourallinen ihmisistä tekee sen päätöksen, että hei, nyt mä teen jotain sen eteen, että musta ei jää niin suurta hiilijalanjälkeä tälle maapallolle tai että eläimet ei kärsi mun takia yhtä paljoa kuin ennen. Jollekin se voi tarkoittaa biojäteroskiksen hankkimista keittiön lavuaarin alle ja jollekin se voi tarkoittaa yhden kasvisruokapäivän pitämistä per viikko. Mutta tärkeintä on se, että kaikki tekee sen omalla tyylillä ja mun henkilökohtainen mielipide on (muistakaa, kaikki me saadaan olla eri mieltä tai samaa mieltä tai kaikkea siltä väliltä), että kellään ei ole oikeutta tuomita toisen tapaa elää. Minä en mulkoile ravintolan naapuripöydässä pihviä nautiskelevaa pariskuntaa enkä yritä käännyttää ystäviäni luopumaan lihan syönnistä. Koska edelleen me kaikki ollaan aikuisia ja osataan varmasti pitää huolta itsestämme ja omista valinnoistamme. Kukaan meistä ei voi pelastaa maailmaa (sorry, niin se vaan menee) ja ainoa millä on välillä on se, kuinka me toimitaan yksilöinä ja palvellaan omia arvojamme liittyi ne sitten mihin tahansa.
_MG_4668 Joten pliis, ei tuomita. Ymmärrän, että monilla teistäkin on vahvat näkemykset siitä, kuinka kaikenlainen eläimiin kohdistuva teollisuus on perseestä, olen samaa mieltä. Tiedän, että miljoonien ihmisten piittaamattomuus sapettaa teitä, niin myös minua. Juttu on vaan niin, että vaikka me kuinka räyhättäisiin, ei muutosta voi tapahtua. Tai ehkä se voi tapahtua, mutta mä en usko sen tyyliseen vaikuttamiseen. Tehkää blogien kommenttibokseissa ilkeilyn sijasta jotain muuta, ehkä jotain millä voisi saada aikaan jotain muuta kuin pahan mielen. Kirjoittakaa informatiivinen artikkeli tai vinkatkaa Facebookissanne ystävillenne jostain hyvästä dokumentista, keskustelkaa aiheesta saman näkövinkkelin omaavien kanssa ja levittäkää teidän laajaa tietämystä mielummin positiivisen kuin negatiivisen energian kautta! Mulla on vahva fiilis, että se voisi tuottaa enemmän hyvää.

Ja tässä on teille kaikille - olitte sitten lihansyöjiä, kasvissyöjiä, lakto-ovo-pesko-kasviksia, riistalihansyöjiä, äyriäisten suurkuluttajia tai jotain siltä väliltä niin hei olette ihania! Me kaikki ollaan tosi hyviä just sellasina kun me ollaan ja annetaan kaikkien kukkien kukkia okei? Mä toivon, että tää teksti ei provosoi ketään liikaa ja yritin kirjoittaa kivaan sävyyn tän. Mutta joskus on vaan pakko sanoa kaikki mitä sydämen päällä on sanottavaa ja tässä se nyt tuli oikeen sellasena sanaoksennuksena ja nyt mulla on tosi paljon parempi fiilis. Huh.

Haleja kaikille ja ennen kaikkea hyvää ruokaa jokaiseen päivään <3

13 kommenttia:

  1. Hyvä Kata. Ruokavalioon ja sen noudattamiseen liittyy myös henkinen puoli ja olet jo aika korkealla tasolla. :)
    P.S Meitä ihmisiä maapallolla yli 7 miljardia joilla kaikilla oma mielipide, mitä vaikutusta elämään on muutamalla marmattajalla.

    VastaaPoista
  2. Tosi hyvä teksti, oon täysin samaa mieltä. Oikein hyvää päivää myös sulle! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiva kun tykkäsit! Sitä samaa sinne myös :)<3

      Poista
  3. Hyvä teksti. Mustakin tuntuu usein, että ihmiset on hyvin mustavalkoisia näiden juttujen kanssa. Itse tosiaan en syö mitään lihaa. Juustoja tai kananmunia syön ehkä kerran kuussa tai kahdessa, jäätelöä vähän useammin. Hunajaa käytän, samoin villapaitoja. Eli en ole vegaani. Mutta kun sanon, etten syö jukurttia tai juo maitoa kysytään heti "ai sä olet vegaani vai?". Eli en periaatteessa ole suoraan aateltuna oikeen mihinkään lokeroon menevä. Itse sanon vain aina olevani maidoton kasvisruokailija, eipä tarvi enempää selitellä.
    Mutta tämä ongelma tuntuu liittyvän kaikkien ihmisten valintoihin. Sekasyöjä ei osta kasvimaitoja tai soijajäätelöä tai laita laatikkoon papuja lihan sijasta, koska "ne on tarkotettu kasvissyöjille". Ei ne susta tee kasvissyöjää jos välillä käyttää ei eläinperäisia -tuotteita.
    Nää on niin eriskummallisia juttuja välillä, että ei voi muuta kun ihmetellä ihmisten ajatusmaailmaa. Mutta pääasia, että itse tietää mitä tekee ja miksi. Kyllästyttää vain välillä tämä ainainen selittely ja myyttien murtaminen. :))

    VastaaPoista
  4. Mieeelettömän hyvä teksti, osasit pukea mun ajatuksia niin napilleen sanoiksi! Amen :-) oon ite nyt tässä alkuvuonna vähentänyt omaa lihansyöntiäni, niin kuin taitaa olla aika moni muukin. Maatilan tyttönä ja entisten maidontuottajien tyttärenä en oo osannut aiemmin edes kyseenalaistaa liha- tai maitotuotteiden käyttöä. Nyt kuitenkin alkuvuonna joku, ehkä ne teurastusvideot ja tää pinnalla oleva kasvissyönti ja vegaanius, sai mut miettimään uudelta pohjalta. En rynnännyt suoraa päätä vegaaniksi, koska tiesin ettei mulla oo millään tarpeeks vankkaa motiivia siihen. Vähensin kuitenkin lihansyöntiä niin, että en osta kaupasta itse lihatuotteita ja syön vaan kotona käydessäni meidän omien lampaiden lihaa tai omista metsistä metsästettyä riistaa. Saattaa kuulostaa jonkun korvaan entistä kamalammalta syödä omia lampaita, mutta mulle se liha on puhdasta ja rakkaudella kasvatettua. Ja ennen kaikkea se on ihan eri asia, kuin tehotuotettu liha.

    Mä koen, että kun kaikki päätökset ja valinnat tehdään täysin sen mukaan, mikä itsestä tuntuu hyvältä ja oikeelta, elämä rullaa paljon iisimmin. Kutsutaan vissiin intuitioks ja itsensä kuuntelemiseksi? Se on ihan ok, ettei kaikki käänny vegaaneiksi, koska jokaisella on omat syynsä siihen että miksi ei. Näitä asioita on tottakai hyvä miettiä, ja itsekin haluan vähentää maapallolle aiheuttamaani kuormaa omalta osaltani. Kunhan ei vaan tuomittais muita ja levitettäis negatiivista energiaa tänne, koska se saastuttaa niin paljon pahemmin kuin yhden pihvin syöminen.

    Kiitti tästä tekstistä, jatkan sun blogin rullailua (uus tuttavuus!) :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa tosi hyvältä ja mun korvaan riista ja 'oma liha' kuulostaa paljon paremmalta kuin tehotuotettu liha ylipäätään. Ja niinhän se pitääkin tehdä, omia fiiliksiä ja tarpeita kuunnellen :-) Ja ihana kun amaistut mun sanoihin ja ajatuksiin, ihana kuulla <3 Ja tervetuloa lukemaan blogia, kiva kuulla että jäät seurailemaan!

      Poista